Aloitus.Samurai.Bushido.Aseita.Haarniskat.Kuuluisuuksia.Historiaa.Sanasto.Ajankohtaista.Galleria.Vieraskirja
Linnoja ympäri Japania
Tähän galleriaosioon kerään kuvia linnoja samuraiden ajoilta
joita voi ihailla Japanissa.
Japanilaiset linnat ovat kauneudessaan ja strategisessa suunnittelussaan vertaansa vailla maailmassa.
Myös suurimpien linnojen rakennustekniikka on ollut ainutlaatuista. Kun näkee vallihaudasta nousevat korkeat hieman kaltevat muurit,
ei voi olla ihmettelemättä rakentajien päättäväisyyttä sekä taitoa.
Linnat joita tänä päivänä pääasiassa näemme, ovat alkaneet kehittyä muotoonsa noin vuodesta 1550 eteenpäin.
Tuolloin alettiin suojata linnoja kivimuurein. Tätä aiemmat linnat olivat pääasiassa puisia, rinteelle tai
kukkulalle rakennettuja, jolloin luonnon rinne suojasi puolustajia.
Sengoku-jidailla eli sotaisella aikakaudella (1467-1568) linnoja oli noin 3000. Tilanne muuttui vuonna 1615
Osakan linnan kesäpiirityksen jälkeen, jolloin Tokugawa Shogunaatti määräsi lain: Ikkoku ichi cho rei (yksi linna per lääni).
Näin hävitettiin tarpeettomaksi katsottuja linnoja. Noin 170 strategisesti tärkeää linnaa jäi pystyyn.
Kun samurai luokka lakkautettiin Meiji-kaudella (1867-1912), vuonna 1873 tuli laki säädös Hai cho rei (linnojen metsästys)
ja useita linnoja tuhottiin seuraavan kahden vuoden aikana epämieluisena muistona menneisyydestä. Lopuksi pystyyn jäi vain 19
päätornirakennusta sekä lukuisia muureja ja vallihautoja, jotka olivat liian hankalia hävitettäväksi.
Esimerkiksi Komatsu-linna, joka oli rakennettu vuonna 1640, hävitettiin paikallisen vankilan asukkeja käyttäen
valtion määräyksestä. Vain kivijalka jäi. Yonago- linna myytiin 30 jenillä polttopuiksi. Ueda- linna myytiin huutokaupassa 6 jenillä.
Muita linnoja hävitettiin 23. Mukana oli linnoja, jotka on myöhemmin rakennettu uudelleen mm Kumamoton ja Osakan linnat.
Pystyyn jätettyjä linnoja käytettiin uuden keisarillisen armeijan varuskuntina. Uudet asukit eivät osanneet kuitenkaan kunnioittaa vanhoja linnoja,
joissa asustelivat ja esimerkiksi Kanazawan linnan Ninomaru eli toinen palatsirakennus paloi humalaisten sotilaiden toimesta.
Jotkut linnat selviytyivät paikallisten ihmisten yhteistyön seurauksena. Esimerkiksi Matsuen- linna oli määrätty hävitettäväksi vuonna 1875.
Paikallinen maanviljelijä osti päärakennuksen 180 jenillä. Matsumoton linnan, yhden japanin kauneimmista linnoista, pelasti joukko paikallisia,
jotka keräsivät yhteisvoimin rahaa ja ostivat linnan vuonna 1877 ja kunnostivat sen vuonna 1913. Jotkut linnat tuhoutuivat maanjäristyksissä
tai paloivat salaman iskettyä Tenshu:un (korkea päärakennus). Aina näitä korkeita rakennuksia ei korjattu. Esimerkiksi Kiotossa sijaitsevan
Nijo-linnan Tenshu paloi salaman iskusta vuonna 1750. Yhdeksästätoista linnasta seitsemän tuhoutui toisen maailman sodan pommituksissa,
koska niitä käytettiin sotilastukikohtina.
Linnoja on tänä päivänä 118, joista originaaleja linnoja on 12, muita rakennuksia 29, jälleenrakennettuja 45 ja raunioita 32.
Näistä tasamaan linnoja on 40, rinnelinnoja 48 ja vuorilinnoja 30.
Tyypillistä tasanko- tai rinnelinnaa ympäröi vesivallihauta, josta nousee jyrkät hieman viistot kivimuurit.
Linnasta riippuen ne saattavat olla parhaillaan yli kymmenen metriä korkeita. Muurien päällä on hieman miestä korkeammat
pystysuorat kiviseinät joissa on ampuma-aukkoja ampuma- ja jousiaseille.
Aikoinaan vallihautoja saattoi olla linnasta riippuen useampia,
esimerkiksi Himenjin linnaa ympäröi kolme vallihautaa vielä vuonna 1695.
Linnan uloimmalta portilta ei koskaan ollut suoraa tietä tai reittiä päärakennukseen vaan tie oli aina kiemurainen muistuttaen z- tai s-kirjainta
ja johti aina seuraavalle ampuma-aukoilla varustetulle muurille. Joissakin tapauksissa saatettiin hyökkääjää ampua molemmilta sivuilta.
Lisäksi tie yleensä kapeni ja väliportit pienenivät. Tämän vuoksi nopea ja suora massaan perustuva hyökkäys oli lähes mahdoton toteuttaa.
Useasta linnasta muodostui nopeasti linnakaupunki. Niiden ympärille muutti kaikenlaista väkeä työn ja suojan perässä.
Esimerkkinä linnojen rakennus- ja asuinsijoista toimikoon Himenjin linna, koska se on säilynyt parhaiten ja minulla on siitä
hyvä karttakopio vuodelta 1695. Uloimman vallihaudan sisällä oli työläisten asunnot, seppien ja muiden käsityöläisten työtilat
ja joissain tapauksissa myös pieniä viljelmiä. Lähellä toista vallihautaa, mutta kuitenkin sen ulkopuolella, olivat jalkaväen parakit
ja hevostallit. Toisen vallihaudan sisäpuolella sijaitsivat varsinaisten samuraiden eli bushien asunnot. Mitä lähempänä viimeistä
vallihautaa ja porttia samurain tontti oli, sitä tärkeämmässä asemassa hän oli. Viimeisen vallihaudan jälkeen alkoi varsinainen
linnan tai hovin alue. Daimion naisille oli oma rakennus tai siipirakennus. Ruoka- ja asevarasto-rakennuksia oli linnan alueella useampia.
Yleensä viimeisen vallihaudan sisäpuoliset rakennukset oli jaettu alueisiin, joita kutsuttiin maru:iksi (ympyrä), linnasta riippuen maruja
oli 3 - 4, mutta esimerkiksi Kanazawan linnassa niitä oli yli seitsemän. Sisintä ympyrää kutsuttiin hon-maruksi, toista ni-maruksi ja kolmatta
san-maruksi ja niin edespäin. Tenshu eli päärakennus ja yleensä korkein rakennus sijaitsi aina hon-marun sisäpuolella. Toisessa ympyrässä
sijaitsivat varastorakennukset ja linnanherran ja hänen perheensä asunnot. Kolmannessa asuivat kaikkein korkeimmat vasallit kuten kenraalit
ja näiden perheet. Linnasta taistellessa puolustautuja saattoi perääntyä ja antaa periksi yksi osa kerrallaan, jatkaen puolustusta seuraavasta osasta.
Tenshu eli taivasrakennus = korkein rakennus
Tenshu oli aina linnoituksen kaunein ja korkein rakennus. Lähes aina sen katolla on kaksi jättiläiskarppia pyrstöt pystyssä.
Näiden tarkoitus oli suojella linnaa tulipaloilta. Varmasti salamat iskivätkin usein korkeisiin rakennuksiin, jotka olivat kaiken
lisäksi usein rinteellä tai vuorenhuipulla. Tenshu saattoi olla vain yksi neliönmuotoinen rakennus. Joskus lisäksi saattoi olla sivutorni
tai käytävällä yhdistetty pienempi tenshu, parhailla oli jopa kolme pienempää käytävällä yhdistettyä tornia kuten Himenjin linnassa.
Himenjin linnassa näiden neljän rakennuksen keskellä on sisäpiha, jossa on keittiö, ruokavarastot, kaivo ja tilaa usealle sadalle soturille.
Oli tärkeää, että sisin osa selvisi tarvittaessa pitkään mahdollista piiritystä. Tenshussa oli yleensä korkea kivijalka (paitsi vuorilinnoissa)
ja sen jokaisessa kulmassa oli kivijalan yli työntyvä kulma. Näitä kutsuttiin nimellä ishi otoshi mado (kiven pudotus ikkuna),
koska kivijalan kulmat olivat helpoimpia kohtia kiivetä ylös linnaan, kun porteista ei päässyt. Ishi otoshi madoja oli myös muissa
linnan torneissa ja muurien päällä olevissa rakennuksissa.
Joskus linnan ja kivijalan väliin oli laitettu teriä tai piikkejä, jotka tekivät kiipeämisen aukoille vaikeaksi tai mahdottomaksi.
Esimerkiksi Kumamoton ja Kochin linnoissa on mahdollista nähdä kyseisiä virityksiä.
Kaikkialla linnoituksen sisäpuolella olevissa puolustusmuureissa oli ampuma-aukkoja. Näistä ympyrän, kolmion ja pienimmät neliön muotoiset
olivat ruutiaseille ja isommat neliön muotoiset jousille.
Tenshun ja tärkeimpien palatsirakennuksien sisätiloissa oli myös omia erikoispuolustusrakenteita salahuoneita, joista oli nopea iskeä odottamatta.
Esimerkiksi portaiden välissä olikin vain paperia, jonka läpi saattoi iskeä portaisiin kiirehtivää vihollista. Joissakin palatsirakennuksissa oli
niin sanottu 'satakieli lattia'. Yleensä lattia oli ennen linnanherran yksityistiloja. Tällainen puulattia on mahdoton ylittää ilman, että lattian
pitämä meteli ei herättäisi vartijoita. Tällainen lattia on esimerkiksi Nijon linnassa Kiotossa. Yleensä huoneessa, jossa daimio otti vastaan vieraansa,
oli salahuone henkivartijoille. Joskus sellainen oli jopa daimion makuhuoneessa.
Matsue linna, yksi 12 alkuperäisestä
Matsuyama orginaali linna, joka sijaitsee Shikokulla.
Kuuluu myöskin 12 alkuperäisen joukkoon.
Uwajima cho orginaali, ja myös Shikokulla.
Marugame cho orginaali, ja edelleen jatketaan Shikokun alueella.
Kochi-cho originaali. Sijaitsee myös Shikokulla.
Maruoaka-cho originaali. Sijaitsee Fukui läänissä Honshulla.
Ja viimeinen kahdestatoista originaalista, Hirosakin linna joka sijaitsee Aomorin läänissä. Aomorin lääni sijaitsee Honshûn saaren pohjoiskärjessä.
Lisätietoa linnoista kirjoista: Castles of the Samurai Jennifer Mitchelhill, David Green, Japanese Castles 1540-1640 Stephen Turnbull
Teksti ja kuvat: Kai Koskinen